Kasvun ja kehityksen 1970-luku

 

Sisällysluettelo

 

Kyläkirjastojen aika

Kunnallinen kirjastotoimi alkaa

Hyvinkään kunnan kirjasto 1921 - 1925

Hyvinkään kauppalankirjasto 1926 - 1960

Kaupunginkirjasto

Kasvun ja kehityksen 1970-luku

1980-luvulta nykypäivään

Liitteitä

Lähteitä

1970-luku, kasvun ja kehityksen aika

Detroit-lainausjärjestelmä kävi työlääksi kun lainaajamäärät kasvoivat huimasti uuden kirjastotalon myötä. Pääkirjastoon saatiinkin v. 1971 uusi ja nopeampi lainausmenetelmä, lainauskamera. Henkilökunnan määrä kasvoi kymmenessä vuodessa 20:een.

Musiikkiosaston toiminta laajeni ja aineisto monipuolistui, kun musiikkiosastonhoitajan virka perustettiin ja sitä ryhtyi hoitamaan vuonna 1975 Kari Eloranta. Kotiseutukokoelmaa kerättiin ja järjestettiin opiskelija Maija-Liisa Piho-Partasen laatiman tutkimuksen ja kartoitussuunnitelman avulla.

Kirjastoauto

Heti 1970-luvun alussa suunniteltiin kirjastoauton hankkimista. Kirjastoautolla voitaisiin korvata vuoden 1969 kuntaliitoksessa saadut pienet sivukirjastot. Ridasjärven sivukirjasto muutettiin ensin siirtokirjastoksi ja lakkautettiin sitten 9.10.1971. Samana vuonna lakkautettiin myös Kytäjän ja Palopuron kirjastot ja niiden kirjat ja kalustot siirrettiin pääkirjastoon. Jokelan ja Hyvinkäänkylän kirjastot jäivät toimimaan edelleen. Jokelan sivukirjasto siirtyi aluemuutoksissa v. 1974 Tuusulan kunnalle.

Kirjastoautoa varten perustettiin kuljettajan ja amanuenssin virat. Kirjastoautonkuljettajan virkaan valittiin Arvi Tuomi ja amanuenssin virkaan Helena Vänttinen. Kirjastoauto aloitti toimintansa 20.10.1971. Autossa oli tilaa 3200:lle kirjalle ja mm. lainauskamera. Ensimmäisenä kokonaisena toimintavuotena autosta tehtiin 65 119 lainausta. Lainaajia oli 1221 ja pysäkkejä 38.

Laitoskirjasto

Aluesairaalassa ja vanhainkodeissa oli ollut siirtokirjakokoelmia jo vuodesta 1967 alkaen. Niitä oli hoidettu pääkirjastosta käsin, kunnes päätettiin perustaa kirjasto ja laitoskirjastonhoitajan virka Hyvinkään seudun sairaalaan. Sairaalan kirjasto avattiin 1.4.1975.

Laitoskirjastonhoitajan virkaan siirtyi kirjastonhoitaja Rea Leskinen. Toimenkuvaan kuului huolehtia myös vanhainkotien kirjastopalveluista, pääterveysaseman siirtokirjakokoelmasta ja kotipalveluasiakkaista. Myöhemmin kirjasto julkaisi jonkin aikaa myös näkövammaisten äänilehteä.

Paavolan kirjasto

Kirjastoauton vilkkain pysäkki oli Paavolassa, jossa 1970-luvulla rakentaminen ja sen myötä asukasmäärän kasvu oli vauhdikasta. Niinpä katsottiin, että Paavola tarvitsee oman sivukirjaston. 16.5.1977 Paavolan kirjasto aloitti toimintansa koulun piharakennuksessa, mutta sai paremmat tilat vuonna 1982 Kapulantieltä. Paavolan kirjaston ensimmäinen hoitaja oli Anna-Maija Puolakkainen

Sanomalehtilukusali

Muutaman toimintavuoden jälkeen kirjastotalon ala-aulassa ollut sanomalehtien lukupaikka kävi riittämättömäksi. Aikakauslehdet olikin sijoitettu aluksi lainausosastolle ja käsikirjastoon. Ensimmäiset muutostyöt jouduttiin tekemään jo 1980. Ensimmäiseen kerrokseen rakennettiin lehtilukusali, jonne saatiin nelisenkymmentä lukupaikkaa. Lehtilukusali aukeni aamuisin tuntia aiemmin. Yleisön toivomuksesta vuodesta 1985 lähtien aukioloaikaa lisättiin myös sunnuntaiksi klo 12-15. Suhteellisen vähäisen käytön ja työvoiman puutteen vuoksi sunnuntaiaukiolosta kuitenkin luovuttiin alkuvuonna 2007.

Oheistoimintaa

Hyvien tilojensa ansiosta kirjasto oli alusta alkaen suosittu valokuva-, taide- ja kirjanäyttelyiden pitopaikka. Käytettiinpä ensimmäisen kerroksen suurta kirjavarastoa 1970-alussa röntgenkuvauspaikkanakin.

Tilaa oli myös erilaisille kerhoille. Kirjastossa kokoontui kirjallisuuskerho kirjastonjohtajan ohjaamana, shakkikerho ja postimerkkikerho. Kirjallisia tilaisuuksia, kirjailijavierailuja ja esitelmätilaisuuksia järjestettiin, esiintyjiä olivat mm. Jörn Donner, Kaari Utrio, Arto Paasilinna ja paikkakunnalla asuva runoilija Elina Vaara.

Lapsille järjestettiin mm. piirustus- ja maalauskilpailu 1974 ja runokilpailu 1975. Lastenlehti "Toukka" oli syntynyt jo 1969 ja ilmestyi parisenkymmentä vuotta. Satutuntien lisäksi lapsille esitettiin elokuvia säännöllisesti.

Uusiakin toimintamuotoja kokeiltiin. Uimalakirjasto toimi kesinä 1971 ja -72, torikirjastosta, av-materiaalikeskuksesta kirjaston yhteydessä ja taidelainaamosta eli artoteekista keskusteltiin

Päivitetty 16.3.2020