H Y V I N K Ä Ä N T A I D E M U S E O

NÄYTTELYT 2016

5.2.–20.3.2016
HELVI MUSTONEN

Iso sali

Helvi Mustonen: Herkkusuu
Helvi Mustonen: Herkkusuu

Pitkän uran taidemaalarina tehnyt Helvi Mustonen (s. 1947) hurmaa tumman puhuvilla maalauksillaan. Suurin osa näyttelyn teoksista on valmistunut 2000-2015. Mustosen eri tekniikoita yhdistävät maalaukset eivät rajoitu vain maalauspohjaan, vaan sitä rajaavat kehykset ovat olennainen osa teosta. Taiteilijan teoksissa on laajasti viittauksia taidehistoriaan ja sen eri ismeihin: ekspressionismiin, naivismiin, primitivismiin, surrealismiin ja symbolismiin.

Helvi Mustosen maalauksissa sekoittuvat toisiinsa unien ja tarinoiden maailmat. Maalausten liikkumattomissa hahmoissa, niin ihmisissä kuin eläimissä, on samanlaista vahvaa sisältäpäin tulevaa voimaa ja viestintää kuten ikoneissa tai muotokuvissa.

Seinätön museo

Mobiiliopastus Helvi Mustosen näyttelyyn löytyy täältä >>


 

1.4.–15.5.2016
THOMAS NYQVIST
Maalauksia ja piirustuksia
Målningar och teckningar

Iso sali

Thomas Nyqvist: Red Matter
Thomas Nyqvist: Red Matter

Taidemaalari Thomas Nyqvistin suurikokoisten maalausten hajonneet, murskautuneet ja vielä avuttomasti pystyssä olevien rakennusten jäänteet ovat samaan aikaan todellisia näkymiä helsinkiläisistä purkutyömaista ja apokalyptisia viittauksia tulevaan. Nyqvistin maalausten rakennusfragmentteja ei kytketä uudisrakennuksiin. Rauniot eivät näytä liittyvän minkäänlaiseen historialliseen jatkumoon, vaikka muistuttavatkin jostain kerran olleesta. Maalaukset muistuttavat meitä myös tuhotuista ja raunioituneista kodeistaan pakenevista pakolaisista.

Taidehistoriallisesti tietoinen raunioromantiikka yhdistää maalaukset tietynlaisen kuvallisen esittämisen traditioon. Reaalimaailmasta rauniofragmentit etäännyttää niiden epätodellinen, mystinen, voisiko sanoa pelon ja kauhun tunnelmia luova valaistus. Taiteilija kietoo rauniot öiseen romanttiseen valaistukseen. Teosten vieraannuttavan tunnelman ja melankolisuuden selittää ihmisen poissaolo, täydellinen autius. Maalauksissa todellinen ja epätodellinen sekoittuvat toisiinsa kiehtovalla tavalla.


 

1.4.–15.5.2016  
ERNO ENKENBERG
Horisontin takana

Kaapon galleria

Erno Enkenberg: 1900-luvun asuintalo
Erno Enkenberg: 1900-luvun asuintalo

Kuvataiteilija Erno Enkenberg on tullut tunnetuksi tiedettä, historiaa ja tieteellisiä metodeja käsittelevillä ja tulkitsevilla maalauksillaan. Hän saattaa aloittaa pienoismallilla, mutta itse maalaamisprosessi saa aikaan pienoismallin sijaan mielikuvan siitä. Enkenberg tekee maalauksia, joissa todellisuus ja mielikuvat kohtaavat. Maalaukset ovat ikään kuin etäännytetty ja pelkistetty. Teoksissa esiintyvät paikat ovat eräänlaisia epäpaikkoja, tarkasti ympäristöstä rajattuja.

Horisontin takana -näyttelyn teokset lähestyvät kiinnostavalla tavalla olemassa olevan maiseman todellisuutta. Aiheena ovat Hyvinkään (taiteilijan kouluajan kotikaupungin) tunnetut maamerkit kuten Koneen torni, Kymppitalo ja Hopealyhty-ravintola. Maalauksissa nämä tutut ympäristöt on tulkittu uudelleen ja etäännytetty lähes unenomaisiksi näkymäksi. Huolellinen, esteettisyyttä korostava ja yksityiskohtia karsiva maalausjälki on ominaista Erno Enkenbergin maalauksille. Näyttelyssä on mukana myös installaatio, tutkii ja analysoi mahdollisesti erästä katoavaa aluetta, kirjoja.


 

3.6.–4.9.2016 
HUMALA JA KRAPULA – VIISI TAITEILIJAA
Tyko Sallinen, Jalmari Ruokokoski, Anton Lindforss, Paavo Leinonen ja Terho Sakki

Koko talo

Tyko Sallinen: Mirri vihreässä puvussa
Tyko Sallinen: Mirri vihreässä puvussa, 1911, yksityiskokoelma

Vuonna 2016 Hyvinkäällä sijaitsevat ateljeetalot Humala ja Krapula täyttävät 100 vuotta. Hyvinkään taidemuseon vuoden päänäyttely keskittyykin talojen 100-vuotiseen historiaan ja niiden mielenkiintoisiin taiteilija-asukkaisiin. Taiteilijoista esille pääsevät taidemaalarit Tyko Sallinen (1879–1955), Jalmari Ruokokoski (1886-1936), Anton Lindforss (1890–1943) ja Paavo Leinonen (1894–1964) sekä kuvanveistäjä Terho Sakki (1930–1997).

Taiteilijatoverukset Tyko Sallinen ja Jalmari Ruokokoski rakennuttivat Hyvinkäänkylään ystävänsä arkkitehti Wäinö Palmqvistin suunnittelemat ateljeerakennukset, jotka valmistuivat vuonna 1916. Pitkäksi venähtäneiden tupaantuliaisten jälkimainingissa Ruokokosken talo kastettiin Humalaksi ja Sallisen Krapulaksi. Radikaalien nimien kautta nuoret taiteilijat ovat todennäköisesti halunneet ottaa myös etäisyyttä edellisen taiteilijasukupolven kansallisromanttisten ateljeetalojen yleviin edustajiin kuten Kalelaan, Ainolaan tai Onnelaan.

Jalmari Ruokokoski: Omakuva
Jalmari Ruokokoski: Rakkaus, 1910, Ateneumin taidemuseo
Kuva: Kansallisgalleria/Jaakko Holm

Jalmari Ruokokoski asui Hyvinkäällä vain lyhyen aikaa vuosina 1916–1918. Ateljeetalo Humala sai uudet omistajat vuonna 1921, Anton Lindforssin sekä hänen arkkitehtipuolisonsa Elsi Borgin (1893–1958). Anton Lindforss kuului Tyko Sallisen johdolla perustettuun Marraskuu-ryhmään ja oli erityisen kuuluisa Lappi-aiheisista maalauksistaan. Lindforssit viettivät vain satunnaisesti kesiään ateljeetalossa ja se olikin pitkiä aikoja vuokralla. Yksi vuokralaisista oli Paavo Leinonen, joka asui Humalassa vuosina 1932–35. Myös Leinonen kuului Marraskuu-ryhmään ja päätyi taiteilijayhteyksiensä kautta asumaan taiteilijataloon. Tyko Sallinen osti Humalan rakennuksen Lindforsseilta vuonna 1941. Sallisen koti oli Krapulassa aina vuoteen 1950.

Vuonna 1957 Humalaan muutti kuvanveistäjä Terho Sakki perheineen. Hän on tehnyt lukuisia julkisia monumentteja ja on tunnettu mitalien suunnittelija. Sakki oli oman sukupolvensa keskeisiä kuvanveistäjiä.

Näyttelyssä painopiste on neljän taidemaalarin ja yhden kuvanveistäjän tuotannossa. Kuvanveistäjä Terho Sakin teoksista esillä ovat veistosten ohella myös laaja mitalitaiteen kokonaisuus. Osana näyttelyä nähdään runsaasti vanhaa valokuvamateriaalia taiteilijataloista ja niiden asukkaista.

Seinätön museo

Näyttelyn mobiiliopastuksen löydät täältä >>



Oheisohjelmaa

Humala ja Krapula -ateljeetalot avoinna yleisölle
5.–12.6. klo 12–18
25.7.–31.7. klo 12–18
15.–21.8. klo 12–18
29.8.–4.9. klo 12–18

Pääsymaksu 7 €/hlö (huom. Museokortti ei käy maksuvälineenä). Muina aikoina sopimuksen mukaan: riikka.sakki(at)pp.inet.fi,  puh. 050 566 2252

Humala ja Krapula -kiertoajelut
Paikka: taidemuseo, Humala ja Krapula
lauantaina 11.6. klo 13–15
lauantaina 30.7. klo 13–15 (loppuunmyyty)
sunnuntaina 21.8. klo 13–15 (loppuunmyyty)
sunnuntaina 28.8. klo 13-15 (loppuunmyyty)

Näyttelyn opastus taidemuseolla, jonka jälkeen siirtyminen 50 hengen tilausajobussilla Hyvinkäänkylään. Siellä tutustuminen Humala ja Krapula -taiteilijataloihin, minkä jälkeen paluu keskustaan. Liput 15 € / hlö. Ennakkoilmoittautuminen: puh. 040 480 1644, taidemuseo@hyvinkaa.fi

Luentosarja Humalan ja Krapulan taiteilijoista
Paikka: taidemuseo
Sunnuntaina 5.6. klo 14 tietokirjailija Pirjo Hämäläinen, aiheena Jalmari Ruokokoski elämä ja taide
Sunnuntaina 19.6. klo 14 suunnittelija Eeva Hallikainen, Turun yliopisto, aiheena Sallinen Turussa (noin) 100 vuotta sitten
Sunnuntaina 14.8. klo 14 amanuenssi Marja-Liisa Linder, aiheena Salllisen ihmisiä sekä Kiasman johtaja, emerita Tuula Karjalainen, aiheena Tyko Sallinen elämäkerran kirjoittajan näkökulmasta
Torstaina 25.8. klo 17.30-19 intendentti, FT, Eduskunta Liisa Lindgren, aiheena Terho Sakki, kuvanveistäjä esittävän ja abstraktin rajapinnalla

Yleisöopastukset Humala ja Krapula 100 vuotta -näyttelyyn
Paikka: taidemuseo

ti 21.6. klo 16.30
su 17.7. klo 14
su 4.9. klo 14

Museon sisäänpääsymaksu.

Juhlajytkyt 19.8. klo 18-23
Järjestäjinä Taidekilta ja ateljeetalojen omistajat
Paikka: Humala ja Krapula

Kulkuriteatteri esittää pienoisnäytelmän Humalan ja Krapulan taiteilijoista
lauantaina 27.8.
Paikka: taidemuseo
Kesto noin 30 min.
Liput: 10 € (sis. näyttelyn pääsymaksun)


 

5.9.–20.10.2016
NÄYTTELYTEKNIIKAN UUSIMINEN

Näyttelysalimme ovat valitettavasti remontin aikana suljettuja.


 

21.10.–27.11.2016
HYVINKÄÄN TAIDEKOULU 50 VUOTTA

Iso sali ja Kaapon galleria

 
 
 
 













Taidekoulun tunnilla lukuvuonna 1976-1977 Terho Sakki opastaa Pekka Jokista kuvanveistossa.
Kuva on julkaistu Hyvinkään Sanomissa 18.5.1977.

Hyvinkään taidemuseoon on koottu juhlanäyttely, jossa on mukana entisiä oppilaita Taidekoulun koko 50-vuotiselta toimintakaudelta. Näyttelyssä on mukana 30 tekijää.

Hyvinkään Taidekoulu aloitti ensimmäisen virallisen lukuvuotensa 31.10.1966. Koko 50-vuotisen toimintansa ajan Taidekoulu on ollut osa hyvinkääläistä kuvataide-elämää. Lasten ja nuorten taidekasvatukseen perehtynyt kuvataiteilija Eino Vesalainen esitti ensimmäisenä ajatuksen taidekoulun perustamisesta Hyvinkäälle. Hänen ideastaan innostuivat mm. kuvanveistäjä Terho Sakki ja opettaja Reino Kinnaro. Hyvinkääläisten taiteilijoiden ohella taidekoulun perustamiseen vaikuttivat Nuoren Voiman Liiton Hyvinkään osasto, Hyvinkään Taidekilta ry. ja Kansalaisopisto.

"Taidekoulun tehtävänä on peruskoulutuksen antaminen taiteilijoiksi tai taiteen ammattialoille aikoville sekä kasvattaa taiteen ymmärtäjiä". Näin määritteli Taidekoulun ylläpitäjä Hyvinkään Taidekoulun Tuki ry. 1.9.1967 pitämässään kokouksessa taidekoulun tavoitteet. Alusta saakka 2-vuotisena iltakouluna toimineen koulun työskentelytilat sijaitsivat eri puolilla kaupunkia, kunnes 1980-luvulla se sai vakituiset tilat Taidetalossa Uudenmaankadulla. Aluksi kolmipäiväinen työviikko vaihtui nopeasti maanantaista perjantaihin kestäväksi. Oppiaineiden esikuvana (piirustus, sommittelu, materiaalioppi, taidehistoria, grafiikka, maalaus ja kuvanveisto) käytettiin Suomen Taideakatemian opetusohjelmaa. Opettajina ovat toimineet hyvinkääläiset kuvataiteilijat kuten Terho Sakki, Eino Vesalainen, Tapio Haili, Antti Jantunen, Timo Salmi, Hannu Lindholm ja Margareetta Liljeblad. Koulun rehtorina aloitti opettaja Reino Kinnaro (1966–79). Vuodet 1981–2005 koulun rehtorina oli taidemaalari Lauri Räikkönen, hänen jälkeensä tehtävää on hoitanut taidemaalari Liisa Björn. Tämän 50 vuoden kuluessa on koulussa opiskellut noin 880 taiteesta kiinnostunutta opiskelijaa. Monet heistä ovat vain halunneet syventää harrastustaan. Niille, jotka ovat halunneet taiteista itselleen ammatin, taidekoulu on merkinnyt tärkeää pohjakoulua.

Koulua on alusta saakka ylläpitänyt Hyvinkään Taidekoulun Tuki ry., mutta sitä tukee mm. Hyvinkään kaupunki. Vuona 2000 aloitti toimintansa päiväkoulu toisen asteen oppilaitoksena, joka nykyisin tunnetaan Hyrian Taidekouluna. Hyvinkään Taidekoulu jatkaa edelleen toimintaansa iltakouluna.

Näyttelyssä mukana olevat taiteilijat:

Aila Allinen, Liisa Björn, Maija Helasvuo, Juha Holopainen, Virva Kanerva, Mika Karhu, Pirkko Kauppi-Naskila, Raimo Kela, Pirkko Kolehmainen, Jarmo Kukkonen, Tuija Lampinen, Hannu Lindholm, Irma Melaja, Tero Nauha, Tiina Nevalainen, Pilvi Ojala, Tiia Orivuori, Eeva Pesonen, Eija Piironen, Tero Pitkänen, Jouko Pullinen, Reijo Puranen, Ari Rantamäki, Sanna Saarreharju, Timo Salmi, Inga Sipiläinen, Katja Taskinen, Pertti Toikkanen, Aino Ulmanen, Eira Viertoma.

 

 

9.12.2016–29.1.2017
KALLE MUSTONEN – AFTERLIFE

Iso sali

Kalle Mustonen: Afterlife

Maailman suurin puutarhatonttu saapuu Hyvinkään taidemuseoon! Kuvanveistäjä Kalle Mustosen (s. 1979) innostus populaarikulttuurin aiheisiin on vienyt hänet aiemmin muun muassa legojen ja c-kasettien maailmaan. Seuraava askel samaan suuntaan ovat kansankertomusten ja rihkaman kuninkaat, puutarhatontut. Afterlife-näyttely tuo Hyvinkään taidemuseoon maailman suurimman puutarhatontun, jonka huima 8,5 metrinen ja puusta veistetty hahmo on osoitus mittakaavoilla leikkimisestä, mutta samalla niiden hallinnasta.

Makaavan tonttukuninkaan taustalla on hollantilainen kertomus metsästäjästä, joka ampuu tarkoittamattaan tonttukuninkaan. Teon seurauksena pienet tontut katoavat, eläimet kuolevat ja sato menee pilalle. Death of the Gnome King (Tonttukuninkaan kuolema) -teoksessa jotain traagista ja peruuttamatonta on tapahtunut. Olemme kuitenkin liian lähellä tajutaksemme suuren murroksen vaikutuksen.

Puuveistosinstallaatio kasvaa 8,5 metrisen tontun ympärillä ja sisällä. Absurdi, pop ja folklore värittävät kokemuksen. Ollaan välitilassa, jossa odotellaan maailmanloppua pienessä mökissä. Outo käkikello tikittää, mutta aika on pysähtynyt. Sienet valtaavat tilaa ja luonto korjaa arpiaan.


9.12.2016–29.1.2017
AIVAN KUIN RASTAN PÄÄSSÄ OLISI KAHVA
- VEIJO ULMASEN MUISTONÄYTTELY

Kaapon galleria

  

Kuvanveistäjä Veijo Ulmanen kuoli 25.8.2016 Hyvinkäällä. Hän syntyi Mikkelissä 11.5.1955. Veijo Ulmanen opiskeli Taideteollisessa korkeakoulussa teolliseksi muotoilijaksi valmistuen vuonna 1983. Hän kuitenkin heti valmistumisen jälkeen suuntautui muotoilun sijasta kuvanveistoon. Kuvanveistäjä Veijo Ulmanen asui ja työskenteli Hyvinkäällä vuodesta 1994 lähtien.

Taidehistorioitsija Tutta Palin kuvaa muistokirjoituksessa Veijo Ulmasen elämänläheiseksi esteetikoksi, jonka teokset ovat täynnä mielikuvitusta ja leikkimisen iloa. Samaan aikaan Ullmasen teoksia hallitsee kuitenkin vahva plastinen muodontaju. 

Kuvanveistäjänä Veijo Ulmanen on käyttänyt teoksissaan hyvin erilaisia materiaaleja kuten lasikuitua, pronssia, betonia ja yleensä kaikenlaista puuta kuten jätepuuta tai hukkapaloja, valmiita esineitä rukinlavasta tynnyriin tai sitten hienostunutta puuviilua. Taiteilija itse näki viilun ohjaavan puuveistoksissaan samanlaiseen keveään muotokieleen, jota hän sovelsi 1980-luvulla lasikuituveistoksissa.

Veijo Ulmanen työskenteli tarkasti ja täsmällisesti kuin puuseppä; jälki oli huolellista kuten käsityöläisellä pitääkin. Tähän huolelliseen rakentamiseen sisältyi silmää pettävä illuusio. Monet Veijo Ulmasen veistoksista muistuttavat arkkitehtonisia pienoismalleja tai mekaanisia laitteita, jotka voisit vaikka polkaista käyntiin. Veijo Ulmasen teokset ovat samaan aikaan monumentaalisen mahtavia ja korumaisen siroja. Hänen veistoksena ovat täynnä loputtomia, mielikuvitusta kiehtovia yksityiskohtia. Mutta mikään niissä ei ole kuitenkaan sattumanvaraista. Kaikki perustuu äärimmäisen tarkkaan suunnitteluun. Näennäisen huolettomasti toisiinsa liitetyt puunpalaset tai laudankappaleet asettuvat täsmällisesti ympyrän kehälle. Pallomainen muoto rakentuu sorvin ääressä kuin renessanssiajan kupolin pienoismalli. 

Veijo Ulmasella oli vuonna 2003 laaja oma näyttely Hyvinkään taidemuseossa. Hän on tehnyt myös useita tilaustöitä kuten Martin päiväkotiin Hyvinkäällä suunniteltu mielikuvitusta kiehtovan erilaisista materiaaleista valmistetun veistoskokonaisuus Avaruusasema Mirri (1998). Komein ja näyttävin hänen tilaustöistään on Oulun yliopiston päärakennuksen edessä oleva pronssinen Akku (1998).  


KOKOELMAT ESILLÄ:

1.1.–15.5.2016 ja 21.10.2016–5.2.2017
Yrjö Saarisen maalauksia ja piirustuksia Sonckin kokoelmasta
Helene Schjerfbeck -huone

5.2.–20.3.2016
Teoksia Kaapo Wirtasen perikunnan lahjoituskokoelmasta
Flora Laurellin kokoelma


 

Päivitetty 7.3.2016 Tulosta

 

 

IN ENGLISH

По-русски

 
HYVINKÄÄN TAIDEMUSEO

Hämeenkatu 3 D, 05800 Hyvinkää

P. 040 480 1644
s-posti: taidemuseo@hyvinkaa.fi
www.hyvinkaantaidemuseo.fi


Katso sijainti tästä

 

 

 

 

 
PÄÄSYMAKSUT

Aikuiset 5 €

Ryhmät yli 10 henkilöä 4 €
Eläkeläiset ja opiskelijat 4 €
Alle 18-vuotiaat vapaa pääsy
Työttömät vapaa pääsy
Vuosikortti 15 €

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 
AVOINNA

ti–to 11–18
(ke vapaa pääsy 16–18),
pe–su 11–17


Katso poikkeukselliset aukioloajat >