Diabetesneuvonta
ma - pe klo 8 - 10
omahoitajaltasi
MBO-potilaat ja tyypin 2 - diabeetikot ovat omalääkärin ja oman sairaanhoitajien seurannassa. Jokaisessa piirissä työskentelee Diabetesliiton peruskurssin käynyt sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja. He antavat tietoa diabeetikoille ja heidän omaisilleen sairaudesta ja tukevat diabeetikon omahoitoa.
DIABETESPOLIKLINIKKA
Diabetespoliklinikalla hoidetaan tyypin 1 diabeetikoita. Potilaita hoitaa kaksi lääkäri/sairaanhoitaja -työparia. Polikinikka toimii kahtena päivänä viikossa pääterveysasemalla.
Tiedustelut: sh Korhonen 0400 581 396 ja sh Rontu 040 848 2994
DIABETES SAIRAUTENA
Diabetes tarkoittaa aineenvaihduntahäiriötä, jossa insuliinin tuotanto elimistössä on häiriintynyt tai loppunut tai insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt (insuliiniresistenssi). Insuliini on elämälle välttämätön hormoni, joka säätelee veren sokeripitoisuutta. Diabeteksen hoidossa tavoitteena on pitää veren sokeritaso sopivana, jolloin lisäsairauksien ja liian matalien verensokeriarvojen vaara on mahdollisimman pieni.
Tyypin 1 diabeteksessa insuliinia tuottava solukko haimassa on vaurioitunut ja puuttuva insuliinineritys on korvattava aina insuliinihoidolla. Nuoruustyypin diabetes -nimitys johtuu sitä, että sairastuneet ovat usein lapsia ja nuoria.
Tyypin 2 diabeteksessa verensokerin nousu liittyy insuliinin heikentyneeseen vaikutukseen kudoksissa tai insuliinin häiriintyneeseen eritykseen haimasta. Tyypin 2 diabetes on usein osa ns. metabolista oireyhtymää, johon kuuluu kohonneen verensokerin lisäksi kohonnut verenpaine, poikkeavat veren rasva-arvot ja keskivartalolihavuus. Näin ollen tyypin 2 diabetes on itse asiassa valtimotaudin vaaratekijöiden kasauma, jossa kohonnut verensokeri on yksi oire muiden joukossa.
Tyypin 2 diabetes puhkeaa yleensä keski-iässä tai vanhuudessa ja siksi sairaudesta käytetään myös nimitystä aikuistyypin diabetes. Nykyisin sairautta on myös nuoremmissa ikäluokissa, yli 160 000 suomalaisella on todettu aikuistyypin diabetes.
Vuoteen 2010 mennessä sairastuneiden on arvioitu lisääntyvän 70 prosentilla, joten kyseessä on terveydenhuollon kannalta mittava ongelma.
Diabeteksen hoidossa pyritään päivittäiseen hyvinvointiin ja oireettomuuteen, elämänlaadun parantamiseen ja lisäsairauksien riskin vähentämiseen. Diabetekseen liittyvät lisäsairaudet ovat : retinopatia (silmän verkkokalvon sairaus), nefropatia (munuaissairaus) ja neuropatia (hermoston toimintahäiriö). 2 tyypin diabeteksen hoidossa ensisijainen merkitys on terveellisillä elämäntavoilla: vähärasvaisella ja vähäsokerisella sekä kuitupitoisella ruokavaliolla, liikunnalla, painonhallinnalla, tupakoimattomuudella ja kohtuullisella alkoholin käytöllä. Jos elämäntapojen muutoksilla ei saavuteta toivottuja tuloksia noin ½ - 1 vuodessa, tarvitaan lisäksi lääkehoitoa.
Tutustu myös diabetesliiton sivuille ja nuorten oman diabeteslehden d.netti-sivuille.
Hyvinkään terveyskeskuksen