SEUDULLINEN PERHEOIKEUDELLINEN YKSIKKÖ

Seudullinen perheoikeudellinen yksikkö palvelee hyvinkääläisiä, nurmijärveläisiä, riihimäkeläisiä, hausjärveläisiä ja loppilaisia perheitä isyyden vahvistamista koskevissa asioissa sekä lapsen huoltajuutta, asumista, tapaamisoikeutta ja elatusta koskevissa sopimusasioissa. Lisäksi tuomioistuimen pyytämät olosuhdeselvitykset lapsen huolto- ja tapaamisasioissa laaditaan yksikössä. Valvottuja ja tuettuja tapaamisia voidaan toteuttaa toimiston yhteydessä olevassa tapaamispaikassa.

Yksikkö tarjoaa vanhemmille tukea sopimusten käytäntöön soveltamisessa. Vanhempia tuetaan ottamaan vastuuta lastensa asioiden hoidosta ja ratkaisuista.

Yksikössä työskentelee johtava sosiaalityöntekijä, kaksi sosiaalityöntekijää, kuusi lastenvalvojaa, sosiaaliohjaaja ja kaksi asiakassihteeriä.

LASTENVALVOJAN PALVELUT           

1. Isyysasiat

Lapsella on periaatteessa aina oikeus tietää vanhempansa.

Lastenvalvoja selvittää avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyden isyyslain perusteella. Myös avoliitossa syntyneen lapsen isyys tulee tunnustaa. Maistraatti ilmoittaa seudulliseen perheoikeudelliseen yksikköön avioliiton ulkopuolella syntyneestä lapsesta, ja sen jälkeen yksiköstä otetaan yhteyttä kirjeitse lapsen äitiin. Jos äiti ei vastusta selvitystä, lastenvalvoja tapaa molemmat vanhemmat, kuulee heitä, ja vastaanottaa isyydentunnustamisen. Joskus on tarpeen varmistaa isyys oikeusgeneettisillä tutkimuksilla. Isyyden tunnustuksen yhteydessä vanhemmat voivat sopia yhteishuollosta.

Tunnustamisen jälkeen isyyden selvittämisasiakirjat lähetetään maistraattiin vahvistettavaksi. Jos mahdollinen isä ei ole halukas yhteistyöhön, lastenvalvoja voi viedä isyysasian käräjäoikeuteen yhdessä lapsen äidin kanssa.

Viite: www.finlex.fi Isyyslaki FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.9.1975/700

2. Sopimusasiat

Avio- ja avoeron yhteydessä vanhemmat yleensä sopivat alaikäisen lastensa huollosta, asumisesta, tapaamisista sekä elatuksesta sopimuksilla, jotka lastenvalvoja vahvistaa. Avioeron yhteydessä vanhemmat voivat pyytää käräjäoikeutta vahvistamaan lapsia koskevat keskinäiset sopimuksensa. Avioeroa haetaan käräjäoikeudelta. Hakemuksen puolisot voivat tehdä yksin tai yhdessä.

• Lapsen huolto

Lapsen huoltajuus jatkuu avio- tai avoeron jälkeen yhteisenä, mikäli vanhemmat eivät sovi, että vain toinen vanhemmista on huoltaja. Yhteishuollossa vanhemmat sopivat edelleen lapsen kasvatukseen liittyvistä merkittävistä ja lapsen tulevaisuuden kannalta tärkeistä asioista. Huoltajat päättävät yhdessä lapsen asuinpaikkaan, ulkomaille muuttoon, päivähoitoon, koulutukseen, etu- ja sukunimeen, uskontokuntaan, passiin, terveyden- ja sairaanhoitoon sekä kansalaisuuteen liittyvissä asioissa. Huoltajat ovat myös lapsensa edunvalvojia taloudellisissa asioissa.

• Tapaamiset

Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaansa, jonka luona hän ei asu. Vanhemmat voivat halutessaan tehdä yksilöllisen ja lapsen elämäntilanteen kannalta parhaan mahdollisen tapaamissopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa osana huoltosopimusta.

• Elatusapu

Lapsella on oikeus saada riittävä elatus vanhemmiltaan. Elatusvastuu jakautuu vanhempien kesken maksukyvyn mukaan.

Erotilanteessa tai isyydenselvityksen yhteydessä tehdään elatussopimus, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Apuna elatusavun määrittelemisessä käytetään oikeusministeriön elatusapuohjetta (http://www.om.fi/1182265240526) ja tehdään laskelmat sen pohjalta. Elatussopimus on vanhempien keskinäinen sopimus, mutta sopimusta vahvistaessaan lastenvalvoja arvioi, onko sopimus kohtuullinen sekä lapsen että molempien vanhempien kannalta.

Mikäli vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen lapsen elatuksesta, lähihuoltaja voi viedä asian tuomioistuimeen.

Lastenvalvoja määräytyy lapsen asuinpaikan mukaan. Ajan voi varata suoraan lastenvalvojalta puhelinaikana ma- to klo 11 – 12.

OLOSUHDESELVITYS

Mikäli vanhemmat eivät pääse keskenään sopimukseen lapsen huolto- ja tapaamisasioissa, voi toinen vanhempi saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Jos sopimusta ei synny sielläkään, tuomioistuin voi pyytää sosiaalitoimelta selvitystä lasten huoltajuudesta, asumisesta ja/tai tapaamisoikeudesta. Selvityspyynnössä voi olla myös erityisiä kysymyksiä, joihin käräjäoikeus toivoo vastausta. Tätä kutsutaan olosuhdeselvitykseksi.

Hyvinkään, Nurmijärven, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen olosuhdeselvitysten laatiminen on keskitetty Seudulliseen perheoikeudelliseen yksikköön Hyvinkäälle. Sosiaalityöntekijät hoitavat selvitystyön pääsääntöisesti parityönä. Selvityksiä laaditaan ainoastaan käräjäoikeuden pyynnöstä.

Selvitys sisältää kummankin vanhemman useita toimistokäyntejä, kotikäynnit sekä yhteisneuvottelun vanhempien kanssa. Mikäli toinen vanhempi asuu eri paikkakunnalla, tehdään yhteistyötä hänen asuinkuntansa sosiaalitoimen kanssa. Päävastuun kantaa se kunta, jossa lapsella on kotipaikka.

Selvityksen tekijät voivat tarvittaessa hankkia tietoja muilta viranomaisilta ja muilta toimijoilta kuten koulusta ja päivähoidosta. Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (LHL 16§) antaa selvityksentekijöille oikeuden hankkia tietoja salassapitosäännösten sitä estämättä. Selvityspyyntöön voi sisältyä asiantuntijalausunnon pyytäminen muilta viranomaisilta, esim. perheneuvolasta.

Selvitystyö antaa vanhemmille tietoa lapsen huollon eri vaihtoehdoista, asumiseen ja tapaamiseen liittyvistä asioista ja niiden merkityksestä suhteessa lapsen ikään ja kehitystasoon. Aikaa selvityksen tekemiseen kuluu noin kolmesta kuuteen kuukautta.

Selvitykseen kuuluu lapsen kuuleminen ja mielipiteen selvittäminen siten, ettei lapsi ole asiassa ratkaisijana. Pääsääntöisesti esikoulu- ja kouluikäistä lasta kuullaan ja hänen mielipiteensä pyritään selvittämään, myös tapaamalla häntä erikseen toimistolla. Lapsella on myös oikeus olla ilmaisematta mielipidettään. Tavoite on, että lapset ovat läsnä sekä isän että äidin luokse tehtävien kotikäyntien aikana. Selvitystä tehdessä voidaan kuulla myös muita henkilöitä, jos he ovat keskeisiä lapsen elämässä.

Selvitystyöhön sisältyy vanhemmuutta ja nimenomaan yhteistyövanhemmuutta tukevia ja sovittelevia elementtejä, koska vanhempia tarvittaessa autetaan sopimuksen tekemisessä. Selvitys antaa käräjäoikeudelle sosiaalitoimen ammatilliseen asiantuntemukseen perustuvia tietoja huoltoratkaisun tekemiseksi. Se on osa oikeudenkäyntiaineistoa ja siinä koetetaan etsiä objektiivista tietoa lapsen ja vanhempien tilanteesta. Olosuhdeselvityksen tarkoituksena on auttaa käräjäoikeutta päätöksenteossa.

Perheoikeudellisesta yksiköstä otetaan yhteyttä asiakkaaseen, kun selvityspyyntö on saapunut. Asiakkaan ei tarvitse itse varata aikaa.

Viitteet:

www.finlex.fi, Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta, FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: 8.4.1983/361

www.sosiaaliportti.fi , Sosiaaliportti - Selvitys tuomioistuimelle/

www.eroneuvo.fi

VALVOTUT TAPAAMISET 

TAPAAMISPAIKAN TOIMINTA

Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa lapsen oikeus tavata molempia vanhempiaan. Palvelua järjestetään seudullisen perheoikeudellisen yksikön jäsenkunnille (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi ja Riihimäki). Tapaamispaikkatoiminta koskee ainoastaan tuomioistuimen päätöksellä tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuksen perusteella järjestettäviä valvottuja/ tuettuja tapaamisia sekä vaihtoja.

TAPAAMISPAIKAN TYÖMUODOT

Valvottu tapaaminen järjestetään kun halutaan turvata lapsen ja vanhemman välinen yhdessäolo erilaisissa riskitilanteissa. Työntekijä on samoissa tiloissa tai jatkuvassa näkö- ja kuuloyhteydessä lapseen ja vanhempaan.

Tuettu tapaaminen lapsen ja vanhemman välillä voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus tarvitsee tukea. Vanhemman on mahdollisuus saada tukea omaan vanhemmuuteensa tapaamispaikan työntekijältä, joka on saatavilla lapsen ja vanhemman tapaamisen ajan.

Valvottu/tuettu vaihto voidaan järjestää kun vanhempien välillä on ristiriitoja, jotka estävät vanhempien välistä vuorovaikutusta. Vaihtotilanteen tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä toisen vanhemman luokse. Työntekijä rauhoittaa vaihtotilanteen niin, että lapsi ei joudu vanhempien ristiriitojen keskelle.

TAPAAMISPAIKAN TOIMINNAN TAVOITTEET

Keskeisenä tavoitteena on huomioida lapsen etu tapaamisten toteuttamisessa. Tapaamiset pyritään suunnittelemaan lapsi- ja perhekohtaisesti ja erityistarpeet huomioiden. Työskentely on suunnitelmallista ja tavoitteellista, jota on tarkoitus arvioida säännöllisesti. Toiminnan tarkoituksena on tukea lapsen ja tapaajavanhemman suhdetta sekä vahvistaa vanhemmuutta. Tavoitteena on työskennellä vanhempien kanssa vanhemmuuden tukemiseksi myös tapaamisten ja vaihtojen välillä siten, että tapaamiset voisivat jatkossa toteutua ilman työntekijän tukea.

TAPAAMISTEN KÄYNNISTYMINEN

Tapaamiset käynnistyvät jommankumman vanhemman yhteydenotolla tapaamispaikan yhteyshenkilöön, jonka jälkeen sovitaan alkuneuvottelu. Alkuneuvotteluun osallistuvat molemmat vanhemmat jolloin yhdessä sovitaan jakson pituudesta ja tavoitteista sekä käydään läpi tapaamispaikan käytänteet. Alkuneuvottelussa laaditaan kirjallinen asiakassuunnitelma, jonka molemmat vanhemmat allekirjoittavat. Lisäksi ennen tapaamisten käynnistymistä lapset ja vanhemmat saavat tutustua tapaamispaikan tiloihin.

Tapaamiset toteutetaan Hyvinkäällä sijaitsevassa Seudullisen perheoikeudellisen yksikön tiloissa pääsääntöisesti arkipäivisin ja ne kestävät kerrallaan enintään kolme tuntia.