Hyvinkään kaupungin perusturvalautakunnan sosiaalisen luototuksen käyttöopas

1. SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN KÄYNNISTÄMINEN

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4.3.1999 sosiaalisen luototuksen johtoryhmän, joka koordinoi kuntakokeilua sekä seurasi arviointitutkimusta kuntien ja Takuu-Säätiön osalta. Johtoryhmä ehdotti, että sosiaalinen luototus liitetään osaksi kunnan sosiaalihuoltoa ja sosiaalisesta luototuksesta säädetään erillisellä lailla (Liite 1).

Kunnat vastaavat itse luototukseen tarvittavasta pääomasta ja luottotappioista. Valtio ei osallistu luototuksen rahoittamiseen. Johtoryhmä korosti, sosiaalityön sekä talous- ja velkaneuvonnan asiantuntemusta. Takuu-Säätiö keskittyy velkojen saneeraustoimintaan ja sosiaalinen luototus kunnalliseen luototukseen. Takuu-Säätiö ja sosiaalisen luototus muodostavat kattavan palvelukokonaisuuden velkaongelmien ehkäisemisessä ja korjaamisessa (Liite 2 jaLiite 3).

Järjestöpohjainen sosiaalisen luoton kokeilu käynnistyi kesäkuussa 1998 Takuu-Säätiön toteuttamana. Sosiaalisen luototuksen kuntakokeilu käynnistyi vuonna 1999 kahdeksassa kunnassa, Eurassa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Kemissä, Tuusulassa ja Utajärvellä.

Kokeilun aikana kuntien sosiaalista luototusta on ohjannut kuntalaki sekä kokeilukuntien valtuustoissa hyväksytyt toimintaperiaatteet. Kokeilun aikana päätöksenteko sosiaalisista luotoista on ollut sosiaalityössä ja päätöksenteon valmistelusta ovat vastanneet sosiaalityö sekä talous- ja velkaneuvonta.

Sosiaalisesta luototuksesta on tullut yksi keino asiakkaiden taloudellisen toimintakyvyn vahvistamisessa. Sosiaalisen luototuksen avulla on voitu auttaa ihmisiä, joilla on ollut talouden hallintaan liittyviä ongelmia. Ongelmat ovat heijastuneet mm. asiakkaan henkiseen hyvinvointiin, mihin olemassa olevan järjestelmän keinoin ei ole pystytty puuttumaan. Sosiaalisen luoton myöntäminen on edellyttänyt usein samankaltaista harkintaa kuin tarveharkintaisen tai ehkäisevän toimeentulotuen käsittely. Hakijoilla on usein ollut myös erityisen sosiaalityön asiantuntemuksen tarvetta.

Hyvinkäällä Työvoiman palvelukeskus järjesti 10.11.2005 velkapäivän kaikille niille yhteystahoille, jotka kohtaavat velkaantuneita asiakkaita työssään. Velkapäivään osallistui edustajia Hyvinkään velkaneuvonnasta, edunvalvonnasta, sosiaalitoimesta, psykiatrisesta yksiköstä, A-klinikalta, Etelä-Suomen lääninhallituksesta (ylitarkastaja Helena Sundberg), Kelasta, Hyvinkään ulosotto-osastolta, seurakunnan diakoniatoimistosta, Hyvinkään Vuokra-asunnoista, Verso ry:stä ja Hyvinkään nuorisoasuntoyhdistyksestä. Velkapäivään osallistuneet pitivät kunnan sosiaalihuoltoa ja sosiaalista luototusta ja sen käyttöönottoa merkittävänä osana velkaantumisen ennaltaehkäisynä.

Asian valmistelu jäi velkaneuvojan, sosiaaliasiamiehen ja Työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijän pohdittavaksi. Ensimmäinen työryhmän kokous oli 3.2.2006, missä suunniteltiin sosiaalisen luototuksen käyttöönottoa Hyvinkäällä. Läsnä olivat velkaneuvoja Marjaana Lipsonen, toimistonhoitaja Mervi Hurme, sosiaalihuollon johtaja Satu Koskela, johtava sosiaalityöntekijä Teija Hakulinen, sosiaaliasiamies Ulla Kuorikoski ja sosiaalityöntekijä Eija Moksinsalo. Asian valmistelua jatkettiin 29.3.2006.

Toukokuussa 2007 sosiaalitoimistossa aloitti sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaaja. Johtava sosiaalityöntekijä Teija Hakulinen, talous- ja velkaneuvoja Esko Mäkitalo sekä sosiaalisen luototuksen sosiaaliohjaaja Helena Eskola työstivät Hyvinkään kaupungin sosiaalisen luototuksen käytännöt (Liite 4) ja kirjallisen materiaalin kesällä 2007. Sosiaalinen luototus alkoi Hyvinkäällä syyskuussa 2007.