Seudullinen perhepankki- hankkeen toiminta on vakinaistunut ja alueellinen lastensuojelun perhehoidon erityisyksikkö Pihlaja on perustettu 1.6.2011 alkaen. Perhehoitoyksikkö Pihlajasta tarkemmin: www.perhehoitoyksikkopihlaja.fi

Lastensuojelun sijaishuollon palvelurakenteen uudistaminen lapsilähtöisemmäksi ja kustannustehokkaammaksi.

Hankkeessa mukana olevat kunnat, seutukunnat ja rahoittaja:

Kuuma-kunnat (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Tuusula, Nurmijärvi)
Lost-kunnat (Lohja, Siuntio, Inkoo, Karja-Lohja)
Karviainen (Vihti, Karkkila, Nummi-Pusula)
Mustjoki (Mäntsälä ja Pornainen)

Rahoitus: Uudenmaan liitto ja kunnat väestöpohjan mukaan.

Aikataulu

22.3.2010-30.5.2011

Tausta

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on kasvanut 2000-luvulla ja näin ollen myös sijaishuollon kustannukset ovat nousseet. Sijaishuollon palvelurakenne on laitosvaltaistunut ja kustannukset ovat myös tämän vuoksi kohonneet. Lisääntynyt sijaishuollon tarve on johtanut enenevässä määrin sijoituksiin nimenomaan laitosmaisiin hoitomuotoihin. Perhesijoitusten määrä on puolestaan laskenut, koska on ollut pula perhehoitajista ja vaativahoitoisten lasten osuus on kasvanut. Perhehoidon lisäys laskisi nopeasti sijaishuollon kokonaiskustannuksia ja toisi huomattavia taloudellisia säästöjä.

Nykyisellä palvelurakenteella ei myöskään pysytä vastaamaan sijoitettujen lasten tarpeisiin. Tällä hetkellä perhehoitoa ei pystytä tarjoamaan kaikille niille lapsille, joiden edun mukaista sen arvioidaan olevan. Perhehoito on lapsen tarpeiden kannalta paras vaihtoehto erityisesti silloin, kun lapselta on puuttunut pysyvä ja läheinen kiintymyssuhde. Perhehoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden perheenomaiseen ja vakaaseen kasvuympäristöön sekä turvalliseen kiintymyssuhteeseen.

Kuntien perhehoidon järjestämisessä on ollut ongelmia ja perhehoitajien saama tuki on ollut riittämätöntä. Taloudellisesti ja laadullisesti on järkevää tehdä seudullista yhteistyötä perhehoidon järjestämiseksi ja tuottamiseksi. Alueelliseen ns. perhepankkiin on mahdollista keskittää perhehoidon erityisosaamista, sijaisperheiden laaja-alaisempaa rekrytointia ja perhehoitajien valmennusta, työnohjausta ja koulutusta sekä erilaisten tukimuotojen kehittämistä.

Tavoitteet

Sijaishuollon palvelurakenteen uudistamisen tavoitteena on tuottaa lastensuojelun sijaishuollon palvelut nykyistä lapsilähtöisemmin, laadukkaammin ja kustannustehokkaammin. 

Toimintalinja 1

Hankkeella on osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia vaikutuksia. Tarjoamalla lastensuojelun asiakkaina oleville lapsille ja nuorille turvallinen ja vakaa kasvuympäristö voidaan vähentää lasten välistä eriarvoisuutta sekä ehkäistä mm. turvattomuuden ja erillisyyden kokemuksista seuraavaa pahoinvointia ja oireilua. Tällä edistetään lasten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia heidän omissa lähiyhteisöissään.

Toimintalinja 2

Lastensuojelun toimenpiteillä on kauaskantoisia vaikutuksia lasten ja perheiden elämään. Onnistuneella sijoituksella kyetään ennaltaehkäisemään lastensuojelun asiakkaiden syrjäytymistä ja pahoinvointia myöhemmissä elämänvaiheissa.

Toimintalinja 3

Hankkeella myös vahvistetaan lastensuojelun sijaishuollossa toimivien työntekijöiden ammattitaitoa ja erityisosaamista. Sijaishuollon palvelurakenteen uudistaminen tehdään ennen kaikkea asiakaslähtöisesti. Hankkeella tavoitellaan myös lastensuojelun kustannusten hallintaa ja tuottavuuden kasvua.

Määrälliset tavoitteet:

• lisätä perhehoitajien määrää ja perhehoidon osuutta sijaishuollon hoitovuorokausista
• tehokkaampi työskentely ja erityisosaamisen kasvattaminen
• riittävä alueellinen laajuus mahdollistaa koulutuksen ja tukimuotojen laajenemisen ja kehittämisen
• nostetaan perhehoidon osuus sijaishuollon hoitovuorokausista 60 %:iin 5-7- v kuluessa
• perhehoidossa olevien lasten määrä kaksinkertaistuu
• kaksi valmennuskurssia / vuosi
• 6-10 perhettä / kurssi

Laadulliset tavoitteet

• lapselle paras mahdollinen kasvuympäristö eli pysyvä ja turvallinen koti
• lapselle mahdollisuus muodostaa läheisiä ihmissuhteita
• yhä useammalle lapselle mahdollisuus elää ja kasvaa perheessä
• alle kouluikäisten lasten laitossijoituksista luopuminen pääsääntöisesti
• lisätä lasten ja nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja tätä kautta myös ehkäistä syrjäytymistä
• parantaa lastensuojelun sijaishuollon työntekijöiden osaamista ja ammattitaitoa
• saada laadukkaita, tyytyväisiä ja jaksavia sijaisperheitä parantamalla rekrytointi- ja valmennusprosessia ja tarjoamalla perhehoitajille riittävästi tukea, erityisesti sijoituksen alkuvaiheessa sekä muutos- ja kriisitilanteissa

Toimenpiteet

Luodaan seudullinen perhehoidon rekrytointi- ja valmennusmalli

• rekrytointi ja valmennus:
  o lyhyt, pitkäaikais- ja tukiperheet
  o sukulaissijoitus valmennusmalli
• mallinnetaan rekrytointi- ja valmennusprosessi
• luodaan kuntien ja seudullisen yksikön väliset työnjaot

Luodaan seudullinen perhehoidon tukimalli

• monipuolinen tukivalikko:
  o työnohjaus
  o koulutus
  o leirit
• sijaisperheiden alkuvaiheen ja kriisivaiheiden kotiin annettava ohjaus ja tuki
• kytketään sijaisperheiden tuki kunnallisten lastensuojelulaitosten yhteyteen ja selvitetään mahdollisuudet hyödyntää lastenkodin palveluja perhehoidossa
• ympärivuorokautisen konsultaation mallin luominen
• mallinnetaan palveluprosessi
• selvitetään perhehoitajien lomien järjestämistapa

Luodaan seudullisten päivystävien kriisiperheiden toimintamalli

• luodaan n. 4-6 seudullisen päivystävän kriisiperheen toimintamalli (pienten lasten sijoitukset)
• mallinnetaan palveluprosessi 

Luodaan seudullinen tukiperheiden rekrytointi-, valmennus- ja tukimalli

• mallinnetaan palveluprosessi

Luodaan seudullisen perhepankin yhteistyön perusrakenteet

• selvitetään perhehoidon volyymi kunnissa
• selvitetään nykyisten sijaisperheiden tuen tarve ja järjestämistapa

Luodaan kuntien yhteiset sijaisperheiden palkkioperusteet ja seudullisen perhehoidon toimeksiantosopimuksen malli

Luodaan kuntien välinen seudullisen perhehoidon järjestämisen:

1. sopimusmalli
2. palvelutuotteet
3. hinnoitteluperusteet

Selvitetään seudullisen perhepankin organisoitumismuoto hankkeen päätyttyä.

Selvitetään erityiskysymykset mm. asiakastietojärjestelmä- ja rekisterinpitoasiat

Selvitetään muut mahdolliset henkeen aikana esille nousevat selvittämistä vaativat olennaiset asiat

Tulokset

Luodaan seudullisen lastensuojelun perhehoidon erityisyksikkö ja seudulliset toimintamallit:

• lastensuojelun perhehoitajien rekrytointi-, valmennus- ja hoitajien välitysmalli
• lastensuojelun perhehoidon tukimalli
• päivystävät perhehoitajat
• tukiperheen rekrytointi-, valmennus-, välitys- ja tukimalli

Hankkeen päätyttyä uusi toimintamalli otetaan käyttöön kuntien välisenä pysyvänä järjestelynä

Hankkeen työntekijät

Projektipäällikkö Marjo Mutanen
Sosiaalityöntekijä Terhi Tammela
Sosiaaliohjaaja Riitta Fagerström

Ohjausryhmä

Ohjausryhmä koostuu hankkeessa mukana olevien kuntien johtavista viranhaltioista ja Nikinharjun ja Laurean edustajista

Ohjausryhmän tehtävänä on hankkeen ohjaus ja seuranta sekä toimia projektipäällikön tukena ja seurata hankkeen etenemistä.

Projektin henkilöstön tukena on myös projektiryhmä.