Mitä on pohjavesi?
|
Pohjavesi muodostuu sade- ja sulamisvesistä, jotka imeytyvät maaperään. Pohjavettä on myös kallioruhjevyöhykkeessä ja halkeamissa. Pohjavettä on käytännöllisesti katsoa joka paikassa. Erityisen runsaasti pohjavettä muodostuu harjualueilla, jotka koostuvat sorasta, hiekasta ja muista hyvin vettä läpäisevistä maalajeista.
Kasvillisuus sekä karike, maanpinnan eloperäinen osa eli maannos, sitoo runsaasti pohjavedelle haitallisia aineita, kuten typpiyhdisteitä ja raskasmetalleja. Kasvillisuuden ja maannoksen poistaminen lisää lika-aineiden kulkeutumista pohjaveteen. Pohjavettä likaavat maaperään joutuvat päästöt mm. teollisuudesta, maanalaisista öljysäiliöistä, kemikaali- ja öljykuljetuksista, tiesuolauksesta, kaatopaikoilta ja maataloudesta. Lisäksi maaperän luontainen kyky muodostaa pintavedestä pohjavettä kärsii, jos maata poistetaan liikaa kallioperän päältä tai maaperä saastuu haitallisilla aineilla. |
Pohjaveden muodostuminen |
Pohjaveden muodostumisalueeksi kutsutaan aluetta, jossa maan pinta on karkearakeista kiviainesta, vuotuisesta sadannasta 40 - 60 % vajoaa pohjavedeksi ja vuorokaudessa pohjavettä muodostuu 700 - 1000 m3 neliökilometriä kohden. Katso Periaatepiirros pohjavesialueen rajasta (kuva ympäristöhallinnon internetsvistolta).
Hyvinkään pohjavedet
Hyvinkään pohjaveden muodostumisaluetta on yhteensä noin 19 km2 eli vuorokaudessa muodostuu 13 000 - 19 000 m3:n vesimäärä. Pohjavesialueita on yhteensä 28 kpl, joista tärkeitä I-luokan pohjavesialueita on 10 kpl, vedenhankintaan soveltuvia II-luokan pohjavesialueita 4 kpl ja muita III-luokan pohjavesialueita 14 kpl.
Katso Hyvinkään pohjavesialueet karttapalvelustamme.
Pääosa Hyvinkään kaupungin vedestä pumpataan Sveitsin, Erkylän ja Hyvinkäänkylän ottamoilta sekä Hikiän tekopohjavesilaitokselta. Muut ottamot tyydyttävät paikallista vedentarvetta. Valtaosalla Hyvinkään pohjavesialueista veden antoisuus on pieni ja siten niitä voidaan hyödyntää vain paikallisesti. Nämä sijaitsevat haja-asutusalueella.
Keskustaajaman pohjavesialue
Keskustaajamaan sijoittunut asutus, liikenne ja monet muut ihmisen toiminnot näkyvät lähinnä kohonneiden kloridi-, nitraatti- ja sähkönjohtavuusarvoina useissa havaintopisteissä. Sveitsin ja Hyvinkäänkylän alueella on todettu myös merkkejä liuottimista. Erityisesti Sahanmäen teollisuusalueelta virtaava pohjavesi on laadultaan huonoa. Erkylässä ja Hyvinkäänkylän eteläpuolisella osalla vesi on hyvälaatuista. Lisäksi on todettu yksittäisiä pilaantumiskohteita, jotka ovat syntyneet mm. eräiden huoltoasemien toiminnan seurauksena.
Nopon pohjavesialue
Nopossa todettiin vuonna 1994 pohjaveden likaantuneen tetrakloorieteenillä. Likaantuneella alueella sijaitsevat Nopon koulun vedenottamo ja yksityiskaivot on asetettu toistaiseksi käyttökieltoon. Päästölähteenä on ollut vanha kemiallinen pesula, jossa vuonna 1975 sattuneen tulipalon yhteydessä arvioidaan ympäristöön päässeen noin 1 500 - 2 000 kg liuotinta. Alueella on tehty useita selvityksiä ja kunnostuskokeiluja.
Latostenmaan pohjavesialue
Latostenmaan pohjavesialueella vesi on pohjoisosalla tyydyttävää ja eteläosassa huonoa. Etelässä sijaitsee vanha kaatopaikka. Analyysituloksissa on ajoittain kloridipitoisuus ja KMnO4-arvo luonnontilaista korkeammat, ja näytteissä on todettu haitallisia raskasmetalleja ja paikoin mineraaliöljyä ja fenoleja.
Rajamäen pohjavesialue
Rajamäen pohjavesialue on laadultaan tyydyttävää ja se täyttää hyvin talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.
Salmelan pohjavesialue
Nopon kaakkoispuolella sijaitsevalla Salmelan pohjavesialueella vesi on hyvälaatuista.
Pohjavesien seuranta
Hyvinkäällä seurataan pohjaveden laatua jatkuvasti pohjavedenottamoilta otettavin näyttein. Lisäksi pohjaveden havaintoputkiverkoston avulla pyritään saamaan tietoa pohjaveden tilassa tapahtuvista muutoksista ennen kuin mahdollisesti pilaantunut pohjavesi ehtii vedenottamolle asti. Useilta pohjavesialueilta, joilta myös pohjavesivettä hyödynnetään, ei veden laatutietoja ole käytettävissä. Tavoitteena on laajentaa ja tiivistää pohjavesien laadun selvitystyötä.
Hyvinkäällä on tehty useiden vuosien aikana runsaasti vedenhankintaan ja pohjavesien suojeluun liittyviä selvityksiä. Pohjaveden suojelusuunnitelmissa pahimmat riskit on tunnistettu ja esitetty toimenpiteet, joilla pohjaveden laatu voidaan varmistaa ja osin parantaakin.
